Venäjän sotatoimien laajentaminen ja laajamittaisen hyökkäyssodan käynnistäminen alkuvuonna 2022 oli käännekohta sotilaallisen varautumisen kehittämiselle Euroopassa. Tässä blogisarjan viidennessä kirjoituksessa käsittelen Euroopan voimakkaasti kasvaneita ja kasvavia puolustusbudjetteja.
Sotilaallinen varautuminen murroksessa
Kylmän sodan päättymisen jälkeen useat Euroopan maat vähensivät sotilaallisen varautumisen tasoaan. Suomessa nojattiin itsenäiseen ja uskottavaan puolustuskykyyn ja tämän vuoksi sotilaallisen varautumisen tasoa ylläpidettiin.
Venäjän sotatoimien laajentaminen ja laajamittaisen hyökkäyssodan käynnistäminen alkuvuonna 2022 oli käännekohta sotilaallisen varautumisen kehittämiselle Euroopassa. Turvallisuusympäristö Suomessa ja Euroopassa heikentyi merkittävästi koska laajamittainen sodankäynti palasi Eurooppaan.
Suomessa tarvittiin uusi puolustusratkaisu ja käynnistettiin toimet puolustusliitto Natoon liittymiseksi. Moni Euroopan maa huomasi kiireellisen tarpeen sotilaallisen varautumisen tason nostamiseen. Tätä tekstiä kirjoittaessa laajamittaiset sotatoimet Ukrainassa jatkuvat edelleen ja vaikka rauhanneuvotteluja on pyritty käynnistämään, ei Venäjän sitoutuminen aitoihin neuvotteluihin ainakaan toistaiseksi näytä uskottavalta.
Euroopan puolustusmenot voimakkaassa kasvussa
Keväästä 2022 alkaen puolustusmenot ovat olleet voimakkaassa kasvussa Euroopassa. Helmikuun lopussa 2022 Saksa julkisti 100 miljardin euron paketin puolustukseen. Samalla Saksa kertoi nostavansa puolustusbudjettinsa yli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun edellisenä vuonna Saksan puolustusmenot eivät nousseet yli 1,4 % tason BKT:stä. Vaikka uutisesta on jo yli 3 vuotta aikaa, on se hyvä nostaa esiin, koska uutinen oli merkittävä suunnanmuutos Saksassa.
Tämän uutisen jälkeen vauhti Euroopassa on vain kiihtynyt: Vuonna 2024 Pohjoismaat, Baltian maat, Puola ja Saksa täyttivät kaikki Naton tavoitteen, jonka mukaan puolustusmenot olivat vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen keväällä 2025 Euroopassa on havahduttu huoleen siitä, onko Yhdysvaltojen rooli Natossa ja sitoutuminen Euroopan puolustamiseen vähentymässä. Tämä on entisestään kiihdyttänyt Euroopan valtioiden mittavia päätöksiä puolustusinvestointien lisäämiseksi.
|
Suomi kasvattaa puolustusmäärärahojaanSuomessa hallitus päätti huhtikuussa 2025, että puolustusmäärärahojen taso nostetaan vähintään kolmeen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2029 mennessä. Päätös tarkoittaa puolustusmenojen lisäystä aikaisempaan tasoon nähden 600 miljoonaa euroa vuoden 2028 tasolla ja 3,0 miljardia euroa vuoden 2029 tasolla. Lisäksi samalla julkistettiin kertaluonteinen 50 miljoonan euron lisäys puolustusmateriaalihankintoihin vuodelle 2027. |
|
Norja, Ruotsi ja Tanska kehittävät asevoimiaanPohjoismaissakin sotilaallisen varautumisen kehittäminen on ollut keskiössä. Ruotsi ja Norja ovat painottaneet asevoimiensa kehittämisessä sodan ajan joukkojen määrän lisäämistä, materiaalihankintoja ja kykyä operoida samanaikaisesti kotimaassa ja muualla puolustusliitto Naton alueella. Maaliskuun 2025 lopussa Ruotsi julkisti lähes 28 miljardin euron lisärahoituksen maan puolustusvoimille seuraavan kymmenen vuoden ajalle. Myös Tanska kehittää asevoimiaan ja painottaa asevelvollisuuden vahvistamista. Kun valtio nostaa asevoimiensa sodan ajan vahvuutta, tarkoittaa se samalla myös materiaalihankintoja, koska uudet lisääntyvät joukot tarvitsevat varusteet ja kaluston. |
|
Baltian maat vahvistavat kansallista puolustustaanMyös Baltian maissa sotilaallinen varautuminen on viime vuosina ollut voimakasta. Maat vahvistavat kansallista puolustustaan ja kehittävät kykyään ottaa joustavasti vastaan ja isännöidä liittolaisvahvistuksia alueillaan. Virossa painotetaan asevoimien materiaalisen suorituskyvyn vahvistamista erityisesti aseiden, ampumatarvikkeiden ja infrastruktuurin osalta. Latvia ja Liettua ovat myös puolustusratkaisussaan suuren muutoksen edessä, sillä ne ovat palauttamassa asevelvollisuusjärjestelmiään. Asevelvollisuusjärjestelmän takaisin tuominen ei ole pieni ja nopea toimenpide, vaan on kysymys mittavasta ja pitkäkestoisesta uudistuksesta. |
|
Puola tavoittelee Euroopan suurimpia maavoimiaPuola on julistanut tavoitteekseen rakentaa Euroopan parhaat ja suurimmat maavoimat ja onkin kasvattanut sotilaallista varautumistaan nopeasti ja tehokkaasti. Puola on viime vuosina hankkinut mittavan määrän hävittäjiä, helikoptereita, tykkejä, ilmapuolustusjärjestelmiä ja panssarivaunuja. |
|
Saksa julkisti historiallisen suuren puolustus- ja infrastruktuuripaketinKevään 2025 mittavin eurooppalainen puolustusmäärärahoihin liittyvä uutinen tuli Saksasta. Maaliskuun päätöksessään Saksan liittopäivät hyväksyivät historiallisen puolustus- ja infrastruktuuripaketin. Se mahdollistaa julkisten investointien massiivisen kasvattamisen velkarahalla tulevina vuosina. Paketin yhteenlasketun kokonaisarvon on arvioitu kohoavan jopa yli 1000 miljardiin euroon. Tämä on Euroopan mittakaavassa valtava kokonaisuus. |
Ukraina-tukiohjelma luo kasvua kotimaiselle puolustusteollisuudelle
Sen lisäksi, että Euroopassa valtioiden omat panostukset puolustuskykynsä kehittämiseen ovat mittavia, on huolehdittava edelleen riittävän tuen osoittamisesta Ukrainaan.
Hyvä uutinen suomalaiselle puolustusteollisuudelle oli Puolustusministeriön helmikuussa 2025 julkistama Ukraina-tukiohjelma. Sen mukaan Suomen puolustusteollisuudelle kohdennetaan 660 miljoonan euron arvosta Ukrainan tukeen liittyviä tilauksia.
”Tällä uudella tukiohjelmalla Suomen yritykset ja osaaminen nostetaan keskeiseen rooliin Ukrainan tuessa”, sanoo Puolustusministeri Antti Häkkänen Puolustusministeriön tiedotteessa.
Puolustusteollisuus on kasvutoimiala
Voidaan todeta, että puolustusteollisuus on nyt ja tulevina vuosina todellinen kasvutoimiala. Rauhan ja vakauden turvaaminen vaatii epävakaassa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä panostuksia, jotka osaltaan varmistavat valtioiden itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden säilymisen.
Rauhan säilyttäminen vaatii voimakkaan pidäkkeen ylläpidon ja Euroopassa rakennetaan nyt tätä voimakasta pidäkettä. Mittavat panostukset ovat perusteltuja, koska lopulta puhutaan meidän kaikkien eurooppalaisten turvallisuudesta.
Mectalent on toiminut puolustusteollisuudessa jo parikymmentä vuotta. Olemme tuotekehityksen, vaativan laitevalmistuksen ja tarkkuusmekaniikan huippuasiantuntija. Olemme olleet mukana muun muassa kriittisten osakomponenttien, asejärjestelmäosien, räjähdetuotannon osien valmistuksessa.
Kirjoittajan loppusanat
Tämä on puolustusteollisuutta käsittelevän blogisarjani viides ja viimeinen kirjoitus. Olen edellisissä kirjoituksissa käsitellyt epävakaata toimintaympäristöä, Suomen uutta puolustusratkaisua, suomalaista kokonaisturvallisuuden mallia, huoltovarmuutta ja kotimaisen puolustusteollisuuden osuutta ja tehtävää poikkeusoloihin varautumisessa.
Mikäli tämä tai muut blogisarjan kirjoitukset herättävät sinussa kysymyksiä tai haluat antaa palautetta, niin otamme sitä mielellämme vastaan!
Lue puolustusteollisuuden blogisarjan muut osat:
>> Suomen toimintaympäristö on muuttunut Nato-jäsenyyden alkutaipaleella
>> Kotimaisen puolustusteollisuuden rooli Suomen uudessa puolustusratkaisussa on merkittävä
>> Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli kestää kansainvälisen vertailun
>> Huoltovarmuus turvaa yhteiskunnan toimivuuden poikkeusoloissa
Aleksi Heikkilä
Defence Advisor
Mectalent Oy
Mectalentin Defence Advisor Aleksi Heikkilä on koulutukseltaan sotatieteiden maisteri ja on toiminut Puolustusvoimissa upseerin tehtävissä. Liike-elämässä hän on työskennellyt mm. turvallisuuden ja puolustusteollisuuden parissa vuodesta 2015. Heikkilä on työhistoriansa kautta laajasti verkottunut puolustusteollisuuden yrityksiin, Puolustusvoimiin ja huoltovarmuusorganisaatioon.
Lähteet:
Valtioneuvoston puolustusselonteko, Puolustusministeriö Helsinki 2024
Yle: ”Meistä ei tule enää Venäjän siirtokuntaa”, 3.2.2024
Tiedote: Valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelma vuosille 2026–2029, 23.4.2025
