Tässä blogikirjoituksessa tarkastelen kotimaisen puolustusteollisuuden merkitystä huoltovarmuuden ja erityisesti sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiselle.
Suomalaisen kokonaisturvallisuuden mallissa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kuvataan timanttimuodossa, missä kukin timantin kulma edustaa yhtä yhteiskunnan elintärkeää toimintoa. Timanttimallin yksi kulma on talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus.
Huoltovarmuus tarkoittaa häiriötilanteisiin ja kriiseihin varautumista. Se tarkoittaa myös jatkuvuuden hallintaa, jotta maanpuolustuksen, väestön toimeentulon ja talouselämän kannalta välttämätön tuotanto, palvelut ja infrastruktuuri voidaan turvata vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Huoltovarmuuden turvaamisella on Suomessa pitkät perinteet. Huoltovarmuustyön taustat ulottuvat yli sadan vuoden taakse ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaan huoltokriisiin.
Suomen huoltovarmuusjärjestelmän vahvuutena on toimiva julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö. Keskeisiä toimijoita järjestelmässä ovat sekä Huoltovarmuuskeskus että huoltovarmuusorganisaatio.
Huoltovarmuusorganisaatio koostuu eri toimialojen sektoreista ja niiden sisällä olevista pooleista. Sektorit ja poolit muodostavat rakenteen, joka kattaa huoltovarmuuden kannalta olennaiset arvo- ja toimitusketjut ja niissä vaikuttavat keskeiset toimijat.
Huoltovarmuustyössä keskeistä on viranomaisten, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen ja yksilöiden välinen yhteistyö varautumiseen liittyvissä kysymyksissä.
Sotilaallisella huoltovarmuudella turvataan Puolustusvoimille välttämättömien resurssien ja kriittisten järjestelmien toimintakyky yhteiskunnan häiriötilanteissa. Toimintaympäristö ja valittu puolustusratkaisu vaikuttavat keskeisesti Suomen sotilaallisen huoltovarmuuteen.
Maantieteellinen sijaintimme pohjoisessa, Euroopan unionin reuna-alueella ja Itämeren perällä, merkitsee käytännössä, että kriisitilanteessa tuen saaminen ja vastaanottaminen on vaikeaa. Tämä tekee Suomesta huoltovarmuuden kannalta ajateltuna haavoittuvaisemman kuin esimerkiksi Keski-Euroopan maista.
Ukrainan sotaa seuratessa olemme nähneet, kuinka taistelukentällä käytettävät teknologiat kehittyvät. Keskusteluissa ja uutisissa ovat laajasti olleet esillä esimerkiksi droonit, niiden nopea kehittyminen ja jatkuvasti yleistyvä käyttäminen taistelukentällä.
Puolustusvoimien toimintakyvyn kannalta kriittisten materiaalien, tuotannon, teknologian ja osaamisen on oltava saatavilla ja käytettävissä kaikissa turvallisuustilanteissa. Nopeasti kehittyvät taistelukentällä käytettävät teknologiset ratkaisut haastavat perinteistä varautumisen mallia – valmiusvarastoon ei kannata hankkia nopeasti kehittyvää teknologiaa, koska sen vanhenemisaika on lyhyt. On löydettävä nopeita mekanismeja tuotantokyvyn varmistamiseen tarvittaessa.
Uuden teknologian saatavuus sekä sen kustannustehokas kehittäminen ja integrointi osaksi puolustusjärjestelmää edellyttävät vahvaa kotimaista osaamista ja tuotantokykyä. Näiden edellytysten varmistamisessa kotimaisella puolustusteollisuudella on keskeinen ja merkittävä rooli osana kansallista puolustusratkaisua.
Sotilaallisen huoltovarmuuden näkökulmasta on erityisen tärkeää varmistaa maanpuolustuksessa käytettävän kriittisen kulutusmateriaalin kotimainen tuotanto. Vain sen avulla voimme pitää huolen, että Suomi pärjää pitkään kestävässä korkean intensiteetin kulutussodankäynnissä.
Kotimaisella puolustusteollisuudella, erityisesti Puolustusvoimien kumppaniyrityksillä alihankintaketjuineen, on merkittävä ja vakiintunut asema sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamisessa.
Puolustusvoimat on laatinut kumppaniyritysten kanssa poikkeusolojen toimintaan liittyviä sotatalous-, tuotantovaraus- ja puitesopimuksia sekä niihin sisältyviä valmiussuunnitelmia. Näissä suunnitelmissa kuvataan miten ja millä resursseilla tarvittava tuotanto poikkeusoloissa toteutetaan.
Jotta järjestelmä on toimiva, on sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi suunnitellut toimet sovittava jo normaalioloissa. Puolustushallinto ja Huoltovarmuuskeskus ylläpitää esimerkiksi ruutien ja ampumatarvikkeiden tuotantokapasiteettia sekä välttämättömiä maanpuolustusta tukevia varmuusvarastoja.
Sopimukset ja suunnitelmat ovat hyvä perusta poikkeusolojen toiminnan turvaamiselle, mutta ne eivät yksinään valmenna toimintaan tai tuota varmuutta toiminnan sujuvuudelle poikkeusoloissa.
Varautumista tukee erinomaisesti säännöllinen harjoitustoiminta, esimerkiksi koeostot tuotantovaratuilta yrityksiltä. Parhaiten poikkeusoloihin varautuminen toimii silloin, kuin toiminta poikkeusoloissa on mahdollisimman lähellä toimintaa normaalioloissa.
Poikkeusoloihin varautumisessa on tärkeää pohtia toimintamahdollisuuksia epätyypillisten tapahtumaketjujen kohdatessa, esimerkiksi skenaariopohjaisen työskentelyn avulla. Kun erilaisissa skenaariotilanteissa pohditaan vaihtoehtoja entä jos -tyyppisten kysymysten äärellä, toimintaedellytykset kriisistä selviytymiseen paranevat.
Huoltovarmuuden turvaaminen on erityisesti eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Suomen tiivis huoltovarmuusorganisaatio on luonut meille tähän hyvin toimivan rakenteen ja toimintakulttuurin.
Sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamisessa tarvitaan kotimaista puolustusteollisuutta. Mectalent on toiminut puolustusteollisuudessa jo parikymmentä vuotta. Olemme toimineet sopimusvalmistajana maamme tunnetuimmille puolustusteollisuuden yrityksille.
Mectalent on tuotekehityksen, vaativan laitevalmistuksen ja tarkkuusmekaniikan huippuasiantuntija. Meillä on mittavan suunnittelu- ja tuotantokyvykkyys tarkkuusmekaniikan alalla ja olemme olleet mukana muun muassa kriittisten osakomponenttien, asejärjestelmäosien, räjähdetuotannon osien valmistuksessa.
Seuraavassa blogissa, mikä ilmestyy taas parin viikon päästä, käsittelen voimakkaasti kasvavia puolustusmäärärahoja Euroopassa. Aihe on varsin ajankohtainen, joten pysy kuulolla.
Lue puolustusteollisuuden blogisarjan muut osat:
>> Suomen toimintaympäristö on muuttunut Nato-jäsenyyden alkutaipaleella
>> Kotimaisen puolustusteollisuuden rooli Suomen uudessa puolustusratkaisussa on merkittävä
>> Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli kestää kansainvälisen vertailun
Aleksi Heikkilä
Defence Advisor
Mectalent Oy
Mectalentin Defence Advisor Aleksi Heikkilä on koulutukseltaan sotatieteiden maisteri ja on toiminut Puolustusvoimissa upseerin tehtävissä. Liike-elämässä hän on työskennellyt mm. turvallisuuden ja puolustusteollisuuden parissa vuodesta 2015. Heikkilä on työhistoriansa kautta laajasti verkottunut puolustusteollisuuden yrityksiin, Puolustusvoimiin ja huoltovarmuusorganisaatioon.
Blogin lähteet: